Käyttäytyminen perustuu eläimen kokemaan hyötyyn, tarpeeseen tai vaistoon. Eläin valitsee käytöksen, joka hyödyttää eniten sitä. Kehuminen ja sanallinen "palkinto" ilman siihen liitettyä hyötyä itsessään ei merkitse eläimelle mitään. Eläin kuitenkin nopeasti oppii ihmisen elekielestä, että sanallinen kiitos tarkoittaa mm. palkintoa kuten ruoka,lepo ja rapsutus. Johdonmukaisuus ja suunnitelmallisuus ovat ratkaisevia tekijöitä kouluttamisen onnistumisessa. Rankaisemisen käyttö kouluttamisessa lisää mm. pelkoa, ei toivottua käytöstä, rikkoo luottamusta sekä aiheuttaa negatiivisen tunteen eli stressiä. Hevonen sekä koira oppii sekä lukee ihmisen elekieltä sen takia useinkin ihminen opettaa tahattomasti asioita eläimelle. Tämän takia kannattaa opetella hyvin eläimen elekieli sekä ymmärtää hyvin miten itse käyttää omaa elekieltään. (Käytännössä miten liikut, katsot ja teet kehollasi)

Koiran kouluttamisessa leikki; Makupalojen piilotus, vetoleikki, saalistusleikit; pallo jne. kannattaa hyödyntää.

Oppimistekniikat

Fyysinen käsittely ( Hevospuolella puhutaan vanhanaikaisesta tavasta toimia mutta huomioi, että tässäkin on ratkaisevaa miten)

Houkuttelu / ohjaaminen ( Lue edelliset blogi tekstit)

Mallioppiminen ( Kaikki eläimet oppivat mutta vaistojen osuutta vaikea erottaa)

Ympäristön muokkaaminen ( Kuuluu yhdessä muiden tekniikoiden kanssa johdonmukaiseen ja hyvin suunniteltuun kouluttamiseen.)

Käytöksen sieppaaminen (capturing) (Edelliset blogi tekstit)

käytöksen muovaaminen (shaping) ( Edelliset blogi tekstit)

Kohdentaminen ( targeting) ( Video opetus)

Haluatko lisätietoja? Kommentoi alle, jos haluat kuulla lisää oppimistekniikoista.

Käytännön harjoitukset kOIRAN KANSSA

1. kontakti ( katsoo omistajaa)

2. Kaulanpannan laittaminen

3. Hihnassa kulkeminen eli seuraaminen

4. Luoksetulo

5. Istuminen

6. Paikallaan seisominen

7. Maahanmeno

8. Saa ottaa ( ruoka tai lelu)

9. Temput ,leikit ja lajikohtainen harjoittelu ( rotukohtaiset ominaisuudet ja niiden hyödyntäminen)

Ärsykekontrolli

Kuuliaisen hevosen ja koiran käytös on myös ärsykekontrollissa, eli eläin on oppinut, että tiettyä toimintoa kannattaa tarjota vain ihmisen sitä pyytäessä jollain käyttäytymiseen yhdistetyllä vihjeellä, joita ratsastuksessa kutsutaan avuiksi

Vaikute / Ärsyke

Jokin eläimen ympäristössä, joka saa aikaan muutoksen eläimen tunnetilassa tai / ja käyttäytymisessä.

Vaikutekynnys / Ärsykekynnys

Se vaikutteen voimakkuuden alaraja, joka aiheuttaa eläimen reaktion.

Hevosen kouluttamisessa turvallisuus määrittelee sen mitä, miten ja milloin opetetaan. Hevosen kanssa on todella tärkeää oikea järjestys, kun taas koiran kanssa opetettavien asioiden järjestyksellä on alkukoulutuksen jälkeen hyvin vähän merkiitystä.

Tottuminen ( kutsutaan sanalla siedättäminen, mitä myös itse käytän)

Hevosen reaktiot vähenevät ja lopulta lakkaavat johonkin vaikutteeseen, kun se kokee vaikutteen monta kertaa siten, että siitä ei seuraa mitään merkityksellistä, myönteistä eikä kielteistä. ( satulaan tottuminen, harjaukseen tottuminen, karsinan oven sulkemisen ääni jne.)

Voidaan kutsua myös vaikute- / ärsykekynnyksen nousemiseksi. ( Kouluttamisen johdonmukaisuus ratkaisee miten hyvin tässä onnistutaan ja vältetään ei toivottu käytös sekä vaaratilanteet. )

Herkistyminen:

Tottumisen vastakohta. Vaikutekynnys laskee kokemusten myötä. Reagoiminen (tunne / käyttäytyminen) tulee nopeammin, pienemmästä vaikutteesta, voimakkaammin, todennäköisemmin.

Esim. Juoksutus; Hevonen oppii reagoimaan juoksutusraippaan. Johdonmukaisessa kouluttamisessa huomioidaan, että herkistäminen tapahtuu suunnitellusta toivottuihin asioihin ilman pelkoa tai negatiivistä tunnetta. Tällä tavoin vältytään hevosen vaaralliselta ja ei toivotulta käytökseltä. Erittäin tärkeää turvallisuuden kannalta. 

Tunne-ehdollistuminen, tunteen ehdollistuminen tapahtuu aina. Jokin asia ja tunne yhdistyvät. Hevonen liittää oppimaansa aina tunteen. Tämän takia minun valintani on kouluttaa hevosta, hevosen tunteet etusijalla. Sama pätee myös muihin eläimiin. Tunne liittyy opittuun mutta hevosen ja koiran kanssa tämä on erityisen tärkeää turvallisuuden kannalta. 

Vaikutehallinta / Ärsykekontrolli

Hevonen osaa tehdä koulutetun asian luotettavasti annetusta vihjeestä eikä yritä sitä muulloin, ei myöskään reaktiona muihin vihjeisin. (Esim. hevonen nostaa ratsastuksessa ravin joka kerta siihen koulutetulla pyynnöllä. Se ei nostele ravia pyytämättä tai erehdy luulemaan pysähtymisapua raviin lähdöksi)

Operantti ehdollistuminen eli tekemällä oppiminen

Operantti ehdollistuminen jaetaan neljään osaan:

positiivinen vahvistaminen (R+),  saavuttaa toiminnallaan jotain miellyttävää ( turva, lepo)

negatiivinen vahvistaminen (R-), Kehonkieli on taitavaa negatiivisen vahvisteen käyttöä

positiivinen rankaisu / heikenne (P+), hevoselle aiheutuu sen toiminnasta jotain epämiellyttävää ( kuten sähkölankaan osuminen)

negatiivinen rankaisu / heikenne (P-), hevosen toiminta saa sen menettämään jotain mieluisaa ( kuten ruoka, kun käytetään ruokapalkkaa)

Miten käytöksen saa loppumaan?

sammuminen / sammuttaminen. Käytännöstä esimerkki; Alkeisratsastajasta, joka tahattomasti heiluu kokoajan hevosen selässä eli antaa kokoajan "pohjetta". Kiltti ratsu joka on ollut hyvä ratsastaa ja on hyvin reagoinnut apuihin lopettaa reagoimasta pohkeisiin. Sammuminen tapahtuu, koska apu ei lopu hevosen reagoidessa. Aluksi hevonen reagoi isosti jopa raviin lähtemällä pohkeesta mutta, jos ratsastaja toistuvasti jatkaa pohkeiden antamista hevosen jo reagoidessa lopulta hevonen lakkaa reagoimasta pohkeeseen. Hevosen käytös on saatu loppumaan hyvin helposti ja nopeasti jopa yhden ratsastustunnin aikana. 

Onneksi kuitenkin tilanne saadaan korjattua mutta kuitenkin tilanteen toistuessa sama sammuminen tapahtuu. Tämän takia ratsastuskouluhevosista parhainkin on joskus vaikea ratsastaa. Asian ymmärtäminen ja sammumisesta pois opettaminen on tärkeää. 

Toinen ersimerkki käytöksen sammuttamisesta

Käytös voidaan myös sammuttaa tarkoituksella. Esimerkki hevonen kuopii ja siten paukuttaa karsinanovea ruoka-aikaan. Käytöksen sammuttamiseksi  aina, kun hevonen paukuttaa ovea ruuan jakaja jättää jakamatta ruuan hevoselle eli kävelee vain sen hevosen ohi ruokakärryn kanssa. HUOMIOI. ruoka täytyy olla valmiiksi annettu karsinaan hevosen poissa ollessa, jotta vältytään syömättömyydeltä kun ei toivottua käytöstä sammutetaan. Hevosen ollessa rauhassa ja kuopimatta ruuan jakaja menee heti antamaan ruoka-annoksen hevoselle. Hevonen oppii nopeasti, että kuopimatta olemisesta seuraa ruoka. 

Ketjutus

(Takaperin) ketjuttaminen:

Mieluisa käyttäytyminen toimii palkintona. Mieluisan käytöksen eteen voidaan ketjuttaa yksi tai useampia uusia toimintoja. Aiemman käytöksen onnistuminen johtaa mahdollisuuteen tehdä mieluisaa asiaa. Kun palkitsevan käytöksen eteen lisätään oppimisen edetessä useampia ketjun osia yksi kerrallaan, jokainen ketjussa eteenpäin pääseminen kohti viimeistä, mieluisinta käytöstä ja sen tuottamaa varsinaista palkintoa toimii palkintona. Ketju voidaan opettaa siten, että jokainen vaihe käynnistyy omasta vihjeestään tai niin, että lopulta koko ketju käynnistyy yhdellä vihjeellä.

Hevosen opettaminen vapaana karsinaan menemiseen.

Hevonen oppii ketjuttamaan eli esimerkiksi ruoka-aikaan kaurojen kaataminen ruoka-astiaan saa aikaan äänen, josta hevonen osaa odottaa pian saavansa kauroja. Hevosen tulo itse karsinaan voidaan opettaa esimerkiksi antamalla äänivihje "talliin" jonka jälkeen kaadetaan kaurat astiaan. Hevonen oppii, että talliin äänen jälkeen seuraa kaurojen saaminen. Hevonen voi olla vapaana käytävällä ja käytät vihjettä " talliin" ja kaadat kaurat hevosen astiaan. Hevonen hyvin varmasti kävelee itse käytävältä karsinaansa.

Samalla tavalla voit tehdä kujassa johon hevonen haetaan tarhasta. Hevonen kävelee hyvin varmasti itse karsinaansa. Kolmas vaihe; Menet tarhaan annat vihjeen " talliin" ja menet laittamaan kaurat astiaan. Hevonen kävelee itse karsinaansa. Lopulta voit huikata jo kaukaa hevoselle " talliin" ja hevonen menee omaan karsinaansa.

Huomioi turvallisuuden vuoksi käytäthän aidattua kujaa tarhan ja tallin välillä sekä opetat hevoset yksitellen.

 Koira; Nouto

Ketjun loppuosa eli pallo on koiralle palkitseva " palkinto". Ensin koiralle annetaan pallo ja kun pallo on suussa sanotaan vihje ; irti. Heti kun pallo tippuu koiran suusta annetaan naksu ja nami. Pallo heitetään ja koiran helppo nyt ymmärtää, että palkinto nami tuli vihjeestä irti. Eli koiraa ei palkita, jos koira tulee ilman palloa eikä myöskään, jos koira tiputtaa pallon ilman vihjettä irti. Ketju on valmis.

Hevonen; Ratsastus

Ratsastaessa ravin jälkeen ratsastaja tulee alas satulasta ja löysää vyön. Hevonen saa heti levätä ja syödä.

Seuraavalla kerralla hevonen ravin jälkeen pyydetään laukkaamaan pari askelta, jonka jälkeen ratsastaja tulee alas satulasta ja löysää vyön. Hevonen saa levätä ja syödä.

Kolmannella kerralla hevonen ravin jälkeen pyydetään laukkamaan pari askelta, jonka jälkeen pyydetään uudelleen raviin ja vasta sen jälkeen ratsastaja tulee alas satulasta ja löysää vyön. Hevonen saa levätä ja syödä.

Hevonen oppii nopesti, että eteenpäin liikkuminen on kannattavaa, koska sitä seuraa lepo ja ruoka. Hevonen oppii odottomaan positiivista "tulevaa" kokoajan jokaisen pyynnön jälkeen.

Negatiivinen ketju syntyy esimerkiksi seuraavasti.

Hevosta pyydetään raviin ja laukkaamaan mutta laukassa epäsopiva satula aiheuttaa kipua. Lopuksi ravataan ja ratsastaja lopettaa ratsastuksen.

Seuraavalla kerralla pyydetään taas ravia mutta hevonen muistaa kivun eikä halua nostaa laukkaa. epäonnistuneen laukannoston jälkeen ravataan ja lopetetaan ratsastus.

Kolmannella kerralla hevonen ennakoi ravista seuraavaa lopettamista ja on malttamaton eli lähtee raviin pyytämättä. Hevonen kuitenkaan ei suostu laukkaamaan.

Ratsastajan on vaikea ymmärtää mistä on kyse, kun hevonen on "innokas" liikkumaan ja kuitenkin "tottelematon".

Hevonen kiirehtii raviin mutta ennakoi lopettamista eli pysähtyy pian ja odottaa ratsastuksen loppumista ja sitä seuraavaa mieluisaa asiaa. Negatiivinen ketju on saatu aikaan. 

Tarkempia käytännönharjoituksia kysymällä. Laitathan viestiä, jos haluat tarkennusta tai lisätietoja.

Saaliseläimen ja saalistajan erot ja kouluttaminen juttusarja on päättynyt. Seuraavaksi tulossa kissa-aiheista sisältöä sekä varsan kouluttamisesta videoita! Jatketaan yllätyssisällöllä. 

Luethan kaikki edelliset tekstit huolellisesti läpi. Lähetä sitten kysymyksiä saadaksesi lisätietoja. Voit myös pyytää neuvoja ongelmatilanteeseen tai pyytää jotain muuta tietoa eläinten kouluttamisesta.

Iloisin kevät terveisin Victoria hevoskouluttaja

Toukokuu on parasta treeniaikaa! :)