Paineen väistämisen opetus EI VOI KOSKAAN tapahtua pelon kautta. Pelon kautta hevonen voi hetkellisesti oppia väistämään mutta aina uudessa paniikki tilanteessa pelon kautta opetettu hevonen käyttäytyy hengenvaarallisella tavalla. (ihmisen päälle rynniminen / hyökkääminen / potkiminen / pureminen)

RATSASTUS

Alkusanat

3-5 vuotiaan hevosen kanssa voidaan pysyä totutus vaheessa ja ratsastukset pideään lyhyinä ja pelkkinä opetushetkinä.

Ratsastus vasta 6-7 vuotiaan kanssa säännöllisesti ja yli 7 vuotiaan kanssa voidaan ratsastaa aktiivisesti sekä raskaammin.

Tämä ei tarkoita, sitä että hevonen seisoo tarhassa passiivisena 7 vuotiaaksi vaan ikätason mukaista liikettä. Hevosen kasvu otetaan huomioon ja pitämällä rasituksen kesto yhdellä kertaa lyhyenä annetaan keholle aikaa tottua fyysiseen rasitukseen pikkuhiljaa. Tavoite on pitkäikäinen ja terve hevonen. Liikkumisen mahdollistava ja kannustava elinympäristö on hevosen elämässä erittäin tärkeä. Lyhyt kestoiset opetushetket myös tukevat psyykkistä hyvinvointia ja hevosen psyykkinen väsymystila vältetään.

Ratsastajan tasapainolla on voimakas merkitys miten turvallista ratsastus on. Oma hyvä tasapaino ja kunto vaikuttavat omaan turvallisuuteen. Jokainen käyttää itse valitsemiaan turvavarusteita, arvioi omaa ratsastustaitoaan sekä kykyään ratsuttaa hevonen. Ratsastus tapahtuu omalla vastuulla. Alla kerron miten itse toimin ei ratsastetun sekä uudelleen ratsutettavan hevosen kanssa.

Suurin työ tehdään ennen kuin selkään noustaan. Liiankin usein näkee sitä, että varovasti kokeillaan miten käy, joskus selviää säikähdyksellä toisinaan käy huonosti. Olethan sinä nyt tehnyt kaikki em. maastakäsin harjoitukset niin hyvin, ettei sinun enää tarvitse arvailla miten käy?

Hevonen voi olla rauhallinen mutta reagoida sekunnissa, "yllätys" pakoreaktio voi tulla niin nopeasti ,ettei sitä ehdi tajuta ennenkuin makaa kentän pohjalla. Kaikki maastakäsin tehdyt harjoitukset ovat valmistaneet hevosta tähän hetkeen, ettei tälläistä reaktiota tulisi. Tämä on nyt totuuden hetki joka paljastaa maastakäsin tehdyn työn laadun. Tätä hetkeä varten hevonen on oppinut (em.harjoitukset) jännittyessään pysähtymään ja rentoutumaan eli toimimaan vastoin sen vaistoja.

Selkäännousu ja muutaman kerran ratsastaminen eivät tarkoita, että hevonen on ratsutettu. Harmillista kyllä ratsutus nähdään usein tälläisenä pikaisena kuukauden hommana. Se, että hevonen juoksee kaikki askellajit kuolain suussa ei tarkoita hevosen olevan vielä valmis ratsu.

Hevosen ratsutus nopeasti yleensä tarkoittaa hevosen kivuliaassa muodossa liikkumista ja tekee myös nopeasti alistuneen hevosen. Tällainen huono metodi aloittaa hevosen ratsun uran erittäin negatiivisella tavalla 1. tuottaen kipua 2. tuottaen pelkoa 3. Tuhoten ilon ja mielihyvän kokemuksen 4. Tuhoten liikkumisen ilon ja eteenpäin pyrkimyksen. 5. Rikkoen luottamuksen ihmiseen.

Hevosen väärä muoto ja haitallinen liikkumistapa vie kauemmin aikaa korjata kuin muodostua. Hevosen fyysinen puoli on mahdollista korjata, jos lopullista kehon vahinkoa ei ole vielä tapahtunut mutta psyykkinen puoli on pitkäkestoinen korjausprosessi.

Onneksi voit nyt osallistua verkkokurssiin  ja huonosta alusta tai menneisyydestä huolimatta voit nyt valita paremmin ja toimia hevosen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi edellä. Hevosen fyysistä terveyttä vahingoittava muoto liikkua aiheuttaa nopeasti voimakasta rasitusta, kipua ja rikkoa hevosen kehoon. Alas ja taaksepäin ei koskaan ole oikea muoto liikkua. (tämä tapa on erittäin yleistä).

Hevosen tunnetilan huomioiden koko ratsutusprosessi voidaan tehdä myös erittäin nopeasti mutta ainoa oikea etenemistahti on edetä hevosen mukaan eli tämä on yksilöllistä. Se, että hevonen on mahdollista opettaa päivässä ratsastajaan ja voit ratsastaa, ei tarkoita vielä, että hevonen on valmis. Hevosen itsevarmuuden kasvattaminen on prosessi. Hevosen toivotaan olevan rento ja aktiivinen ja se onnistuu ainoastaan rentouden kautta.

Ei opetetun hevosen kanssa on huomioitava, että vaikka nuoresta hevosesta olisi sanottu ettei sen kanssa ole tehty mitään voi kuitenkin olla, että se on oppinut voimakasta pelkoa liittyen ihmiseen. Ainut tapa tietää mitä hevonen oikeasti osaa on opettaa hevonen alusta alkaen itse, älä koskaan oleta kyllä hevonen osaa, koska on jo tämän ikäinen tai kyllä joku toinen on tehnyt pohjatyön.

VAROITUS: Älä siirry suoraan tähän osioon vaan suorita ensin maastakäsin kaikki harjoitukset hevosen kanssa. Myös jo ratsastetun hevosen kanssa suorita em. maastakäsin harjoitukset ensin. Maastakäsin tehdään pohja onnistuneelle ratsutukselle, joten, jos yrität oikaista on lopputulos huono. Ratsastajaan opetus ainoastaan maastakäsin työskentelyn jälkeen!

Oikein koulutettu hevonen ei ole valmis kuukaudessa eikä parissa. Oikean ratsuhevosen kouluttamiseen menee aikaa mutta se on sen arvoista, koska siitä saa loppuelämäksi turvallisen ja hyvän kumppanin. Pelkästään hevosen lihaksiston kehittymiseen menee aikaa vuosia.

Ensinmäinen ratsastus vuosi rakennetaan vasta pohja kuntoa ja totutetaan hevosen selkää (ja koko kehoa) ratsastajan painoon eli ratsastajan kantamiseen. Koko ensinmäinen vuosi on uuden oppimista, mutta pohjan ollessa kunnossa tapahtuu oppimistilanteet turvallisesti.

Ensinmäinen vuosi ratsuna vaikuttaa voimakkaasti hevoseen, joten hevosen on erittäin tärkeää oppia alusta alkaen liikkumaan sen terveydelle hyväksi olevalla tavalla. Hevonen oppii liikkumaan ratsastajan kanssa tasapainossa ja turvallisesti kaikissa askellajeissa ensinmäisen vuoden aikana. Hevosen keho tarvitsee aikaa kehittyä, eihän kukaan ihminenkään salilla aloita isoimmista painoista harjoittelua!

Muista, että hevoselta ei koskaan voi vaatia kokoamista. Kokoaminen vaatii voimaa, lihaksia ja harjoittelua. Kokoaminen tarkoittaa hevosen takajalan astumista syvälle rungon alle ja samalla sen etuosa (rintakehän ,kaula,pää,niska korkein kohta) kohoaa ylöspäin. Kokoaminen on lopputuloksena hyvästä ratsastuksesta ei jotain mitä vaaditaan.

Hevosen terveyttä tukeva muoto liikkua eteen alas tulee ainoastaan rentouden kautta. Huomaa, että hevosen niska ei ole korkein kohta tässä harjoituksessa. Hevosen pää tulee tippumaan itsestään tähän oikeaan kohtaan, kun teet erillaisia harjoituksia hevosen kanssa. Rentous on avainsana. Rentous ensin ja rentouteen palaten uudelleen ja uudelleen.

Hevosen takajalkoja aktivoidaan erillaisten harjoitusten kautta kuten alussa takaosan väistöllä. Vahva takaosa on tavoite, kun hevosen halutaan kykenevän kokoamaan.

Hevosta ei siis koskaan vedetä ohjilla " muotoon" tai "koota". Hevosen lihaksiston kehitykseen menee useampi vuosi, kun hevonen kykenee kokoamaan itsensä näyttävällä tavalla ( takajalat, voima, etuosa kohoaa) ratsastajan kanssa. Alussa hevonen siis kohoaa vain pieniä hetkiä edestä, kun aktivoit takajalkoja aina palaten rentouteen. Hevosen kokoaminen ja muoto eivät alussa näytä ulospäin miltään mutta tasapaino, lihaksisto (voima) ja rentous harjoittelussa kehittyen mennään kohti lopputulosta.

Hevonen käyttää päätään tasapainottaakseen itseään, joten vauhdissa pään "pakotus" altistaa kaatumisille ja tasapainon menetykselle eli hevonen kompastuu omiin jalkoihinsa.

Alussa hevosen kanssa keskitytään rentouteen, apujen oppimiseen sekä helppoon (kevyeen) fyysiseen harjoitteluun. Ratsastuksen täytyy tuntua hevosen kehossa hyvältä, jotta hevosesta tulee pitkäikäinen, terveenä pysyvä ratsu. Alussa hevosen psyykkinen jaksaminen loppuu varmasti ennenkuin kehon väsymys tulee, joten harjoittelut pidetään lyhyenä! Hevosta ei väsytetä psyykkisesti eikä fyysisesti.

Hevosen kanssa osa rentoutta on, että avut ovat selkeät ja hevonen osaa ne. Useiden kuukausien ajan, eri ympäristöissä harjoittelu on tärkeää, koska hevosen valokuvamuisti yhdistää opitun aina tiettyyn paikkaan. Apujen pitää toimia "selkärangasta" eli olla erittäin hyvin opittu (toistoja,toistoja).

Tämä tarkoittaa joka päivä harjoittelua mutta kerrallaan hyvin lyhyitä aikoja 10-20 minuuttia per päivä! Vasta myöhemmin ratsastusaikaa lisätään puoleen tuntiin ja +6kk jälkeen pidempään. Suosin itse ratsastusaikaa 30 - 45 minuuttia vasta +6kk ratsastuksen jälkeen, sisältäen käynnit tai lisäten maastakäsin käynti työskentelyä.

Hevosen lihasten lämmittelyä aluksi käynnissä ja sitten ravissa ei pidä koskaan unohtaa! Ajat ovat aioastaan suuntaa antavia, koska hevosen fyysinen kunto vaikuttaa paljon ja hevosten pohja kunnossa on valtavia eroja eli on tärkeämpää katsoa omaa hevosta kuin kelloa. Jos huomaat, että hevonen kolmen ravi ympyrän jälkeen puuskuttaa, keskity pitkiin kävelyihin. Kävelyä paljon heikko kuntoisille/ lihaville hevosille maastakäsin, jopa tunteja päivittäin.

Alussa vähemmän on enemmän ja aktiivista sykettä nostavaa harjoittelua / ratsastaja selässä tehdään alkaen minuuteista max 20 minuuttiin. Alussa puhutaan sekunneista ja minuuteista.

Hevosen kanssa maastakäsin joka päivä on kuitenkin suositeltavaa kävellä +1 h vähintään. Kerralla jos pidempiä aikoja kävelyttää anna hevosen syödä välillä. Hevosen lenkitys voi nyt olla uusi harrastus sekä päivittäinen rutiini ja on hevosen terveyden kannalta erittän järkevää. Hevonen on laiduntaja, jolle luontaista on liikkua hitaasti ruokaa etsien eli kävelytys on yksi erittäin helppo tapa tukea hevosen terveyttä!

Esimerkiksi: Pitkän kävelyn jälkeen nuoren hevosen kanssa ratsastus 15 minuuttia ja taas lopuksi pitkä kävely on osa Hevosen kehonhuoltoa! Suosittelen, hevosen lajinmukainen liikunnan toteutustapa parantaa hevosen hyvinvointia aidosti.

Huomioi, jos pidät koiria lenkillä mukana on ne totutettava hevoseen ja hevonen koiriin.

Myöhemmin kävelys voi tapahtua osin myös selästä mutta maastakäsin ilman kuolaimia hevosen on mahdollista antaa tutkia maastoja. (virike) En koskaan anna hevosen syödä maasta (tai mitään) kuolain suussa. (tukehtumis riski).

Prosessi kohti unelma ratsua

Alussa hevosen kokoaminen ja muoto eivät siis muistuta lopputulosta vaan ajatus kannattaa pitää tasapainossa, ryhdissä sekä liikkumisessa eteenpäin. Hevosen rentoutta ei voi pakottaa, joten kaikki hevosen pään alas sitovat juoksutus/ apuohjat kannattaa unohtaa. Tavoite on alas ja eteenpäin, ei koskaan alas ja taaksepäin! Hevosen on oltava rento, jotta edelleen jatketaan hevosen tunteet etusijalla. Ohjat pysyy löysinä ellei anneta apuja eli haluta vaikuttaa hevoseen. Hevosen täytyy oppia ohjien merkitys, opetus aloitetaan maastakäsin. Lisää alla opetus osiossa.

Rentous ensin, sitä seuraa eteenpäin pyrkimys ja liikkumisen ilo itsessään. Rentoutta seuraa myös pehmeys,keveys ja tasapaino. Kaikki mitä halutaan Klassisen kouluratsastuksen ( jokaiselta ratsu) hevoselta ja hevonen tulee itse kantamaan itseään sekä hakeutumaan tuntumalle. Hevoselle täytyy antaa tilaa liikkua sekä vapaus liikkua.

Seuraava vaihe paljastaa kuinka hyvin olet tehnyt alkukoulutuksen maastakäsin. Nyt siirryt osioon ratsastajan opetus. Nalle oli vasta satulaan opetuksen ja ratsastajaan opetuksen välinen silta, jossa kerättiin rohkeutta tosi tilanteeseen! Lisää sun nalle seikkailee kuvat ja videot instagram ja linkkaa mut mukaan valmentaja @victoriahevoskouluttaja

Onnistunut nallen ratsastus ei vielä takaa onnistunutta ratsastajaan opetusta, joten ole huolellinen ja palaa maastakäsin harjoituksiin, jos hevonen jännittyy/ stressaantuu. uudelleen ratsutettavan hevosen kanssa vaaditaan kärsivällisyyttä ja usein palataan maastakäsin työskentelyyn hakemaan rentoutta. Huomioi aina hevosen pienet eleet, koska jännitystila nousee ellei hevonen rentoudu.

Mistä tässä puhutaan? seuraa instagram ja tule mukaan @victoriahevoskouluttaja